Ensi vuoden talous selkiytyy – säästöjä etsitään, mutta veroja ei olla korottamassa
Tervetuloa lukemaan jälleen katsaustani Järvenpään kaupunkipolitiikkaan!
Valtuustokauden viimeinen syksy on käynnistynyt nopeasti. Sekä kaupunkikehityslautakunta, kaupunginvaltuusto, vammaisneuvosto että Järvenpään kaupunginhallitus ovat kokoustaneet vilkkaasti.
Olen päässyt varajäsenenä onnekseni osallistumaan myös useaan taloutta käsitelleeseen kaupunginhallituksen talousvalmistelukokoukseen. Samalla olen saanut tuoda esille näkemystäni siitä, miten kaupungin taloutta pitäisi johdattaa kohti tulevaa vuotta 2025.
Tässä katsauksessa aiheena:
- Veroja ei olla nostamassa ensi vuonna Järvenpäässä!
- Valtuustoaloitteeni säästökeinojen kysymisestä kaupungin asukkailta ja henkilöstöltä
- Työkkärit katoamassa - työllisyysalueet tulossa 1.1.2025. Mistä on kysymys?
Tärkeä uutinen: veroja ei olla nostamassa ensi vuonna Järvenpäässä!
Kaupungin ensi vuoden talousvalmistelu on jo edennyt pitkälle. Niin eri viestintäkanavissa kuin kaupunginhallituksen kokouksissakin on käyty keskustelua kuntatalouden vaikeasta tilanteesta. Samalla on kuljettu keskustelevaa matkaa kohti kaupunginjohtajan virallista talousarvioesitystä, jota käsitellään lopulta marraskuun valtuuston kokouksessa.
Ilokseni voin todeta, että kaupunginjohtaja ei ole esittämässä poliittisille päättäjille veronkorotuksia ensi vuodelle! Vielä alkusyksystä oli esillä +0,2 %-yksikön kunnallisveron korotus. Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että esitystä ei ole tulossa.
Vuodelle 2026 on tällä hetkellä laskelmissa +0,1 %:n kunnallisveron korotus, mutta tämän estämiseksi voidaan ensi vuonna tehdä vielä paljon, ja monet laskelman osaset tulevat vielä tarkentumaan ensi vuoden aikana ennen kuin esitystä virallisesti vuoden päästä tähän aikaan oltaisiin tekemässä. Tärkeintä on, että nyt käsittelyyn tulevassa vuoden 2025 talousarviossa veronkorotuksia ei olla esittämässä.
Olen peräänkuuluttanut, ja tulen marraskuun talousvaltuustossakin peräänkuuluttamaan: Järvenpään on pystyttävä sopeuttamaan menojaan ja pärjäämään ilman kuntalaisen kukkarolla käymistä. Veronkorotus leikkaa sekä järvenpääläisten ostovoimaa ja houkuttelevuuttamme.
Järvenpää sijaitsee Helsingin metropolialueella, ja pyrkii strategiassaankin toimimaan sen “pohjoisena keskuksena”. Samalla olemme keskellä Suomen kireintä kilpailua asukkaista, osaajista, työvoimasta ja tulevaisuuden rakentajista. Merkittävä osa tätä kilpailua on verotus, jossa meidän on pysyttävä kilpailukykyisenä esimerkiksi juuri niihin naapurikuntiin nähden, joihin Järvenpäästä muutetaan pois. Tässä kilpailussa on pärjättävä, se on metropolialueella elinehto.
Olemme lisäksi saaneet selvitysten perusteella havahtua Järvenpäässä siihen faktaan, etteivät aiemmat veronkorotuksetkaan ole ratkaisseet pitkäaikaisen alijäämän ongelmaamme. Veronkorotus on nopeasti syöty, jos talousohjauksen annetaan löysentyä veronkorotuksen jälkeen. Tällöin sopeutustarvetta syntyy tulevaisuudellekin, mutta välissä kuntalaisen ostovoima on leikkaantunut jälleen lisää.
Taloustilanteestamme huolimatta Järvenpään opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen elintärkeää työtä tekeville, päivittäin oppijoita kohtaaville henkilöstön jäsenille on pyrittävä takaamaan työrauhaa. Kannatan opetuksen ja kasvatuksen järkevää, oikeasuhtaista resursointia, jotta meille tärkeiden varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen palveluiden tulevaisuus turvataan.
Tein valtuustoaloitteen säästökeinojen kysymisestä kaupungin asukkailta ja henkilöstöltä
Kaupungin taloushaasteisiin on mahdollista saada uusia ratkaisuja vielä tänä syksynä!
Esitimme yhteensä 29 aloitteen allekirjoittaneen valtuutetun voimin syyskauden ensimmäisessä kaupunginvaltuustossa, että Järvenpään kaupunki ottaisi vielä tänä käyttöön Resurssiviisaampi Järvenpää -kilpailun.
Kilpailun avulla ollaan keräämässä kuntalaisilta ja kaupungin henkilöstöltä ideoita, jotka voivat auttaa parantamaan toiminnan tehokkuutta ja alentamaan kustannuksia. Tavoitteena on, että saisimme kilpailulla konkreettisia ehdotuksia kaupungille siitä, miten Järvenpää voisi toimia nykyistä resurssiviisaammin.
Saaduista huomioista ja esityksistä olisi mahdollista löytää palveluihin tai toiminnan järjestämiseen liittyviä ratkaisuja, joita kaupungissamme ei ole vielä muuten huomattu.
Erityisesti Järvenpään henkilöstöllä on läheltä koettua näkemystä kaupungin sisäisistä prosesseista, joiden tehostamiseen he voivat tarjota arvokkaita parannusehdotuksia.
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi kaupunkikehityksen palveluihin. Odotan innolla, että aloite jalostuu pian kohti toteutusta!
Työkkärit katoamassa - työllisyysalueet tulossa 1.1.2025
Valtuuston lokakuun kokouksessa kuultiin tulevan TE-uudistuksen ajankohtaiskatsaus. Olemme odottavissa tunnelmissa, sillä vain muutaman kuukauden päästä on tapahtumassa seuraava suuri hallinnollinen uudistus sitten sote-uudistuksen.
TE-uudistuksessa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtion TE-toimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille vuoden 2025 alusta lähtien. Samalla nykyiset “työkkärit” lakkautetaan. Jatkossa työpalveluiden suhteen asioidaan työllisyysalueiden kanssa. Myös esimerkiksi kotoutumiseen liittyvät palvelut järjestetään kunnissa.
Työllisyysalueita tulee olemaan yhteensä 45. Keski-Uudenmaan työllisyysalueen muodostavat Järvenpää, Hyvinkää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Työllisyysalueemme vastuukuntana toimii Järvenpää, ja Bulevardikortteliin on muuttamassa pian työllisyysalueen henkilöstöä.
Työllisyysalueelle tulee oma johtokuntansa, jossa on kaksi edustajaa kaikista alueen kunnista. Järvenpäästä edustajina ovat ensivaiheessa kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajat. Ensi kevään kunta- ja aluevaalien jälkeen päättäjät vaihtuvat. Myöhemminkin johtokuntaan voivat hakeutua ne päättäjät, joita työllisyysasiat kiinnostavat ja joilla on aiheesta kenties myös erityistä asiantuntemusta.
TE-uudistus on oikeasti merkittävä ja suuri uudistus, joka vetää miltei vertojaan hyvinvointialueet synnyttäneelle soteuudistukselle. Siinä keskitettiin, nyt hajautetaan työllisyyspalvelut pienemmille toimijoille. Mielenkiintoinen veto valtiovallalta, sanoisin.
Tulee edellyttämään suuria työmääriä hallita suhdanteistakin riippuvaista Keski-Uudenmaan työllisyyspolitiikkaa. Luotan työllisyysalueen vastavalittuun johtajaan, Annukka Jamistoon, ja hänen osaamiseensa uuden työllisyysalueen luotsaamisessa.
Jamisto siirtyy Keski-Uudenmaan työllisyysalueen palvelukseen Espoosta Omnian Osaamiskeskuksesta. Hänellä on laajaa kokemusta mm. työasioista ja työllisyyspalveluiden kehittämisestä sekä johtamisesta.
Kaikkea emme tule ratkaisemaan itse, mutta parhaamme on tehtävä. Mikäli onnistumme työllisyyden edistämisessä, palkintaan työllisyysalueita - ja siten myös kuntia – valtionosuuksien kautta. Toisaalta epäonnistumisen myötä kohoavat työttömyysmenot rasittavat kuntamme muuta taloutta.
Uudistus tulee olemaan suuri ponnistus myös Uudenmaan TE-toimiston nykyisille työntekijöille, jotka siirtyvät työllisyysalueiden henkilöstöksi käytännössä yhdessä yössä, kun vuosi vaihtuu. Toivotetaan heidät lämpimästi tervetulleeksi kaupunkimme ja koko työllisyysalueen palvelukseen!
Näillä terveisillä edetään politiikan syksyä eteenpäin. Toivotankin oikein hyvää syksyn jatkoa kaikille! Ollaan yhteydessä aina, kun tarvitsee.
Aurinkoisia lokakuun päiviä toivottaen,
