Kenelle luotat tuhannet veroeurosi?
Suomalaiset kunnat keräävät vuosittain asukkailtaan huomattavia veropotteja, joilla yhteisiä palveluita, investointeja ja muita menoja rahoitetaan. Veroilla kerättävät tulot perustuvat kunnallisverotukseen, yhteisöveroon ja kiinteistöveroihin.
Näistä veroista kunnallisvero perustuu samoihin tulorajoihin koko maassa. Verotus alkaa ansiotulojen osalta noin 18 000 eurosta per vuosi ja eläketulojen osalta noin 14 000 eurosta. Kunnallisveron progressio on hyvin pieni verrattuna valtion tuloverotukseen. Veroprosentti määräytyy kuitenkin kuntakohtaisesti – ja siinä on merkittäviä eroja.
Järvenpäässä kunnallisveroprosentti on 7,6 %, kun koko maan keskiarvo on 7,54 %. Tämä saattaa vaikuttaa pieneltä erolta, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että järvenpääläisiä verotetaan ankarammin kuin Suomessa keskimäärin.
Verotaakkamme on suurempi kuin muissa naapurikunnissamme. Esimerkiksi Nurmijärvellä veroprosentti on 7,5 %, Tuusulassa 7,1 % ja Keravalla 7,0 %. Pääkaupunkiseutuun nähden erot ovat vielä suurempia: Helsingissä kunnallisvero on vain 5,3 % ja Vantaalla 6,4 %.
Mitä tämä raskaampi verotus tarkoittaa käytännössä?
Kunnallisveroprosenttien väliset erot havainnollistuvat parhaiten käyttämällä oikeita euroja vertailussa.
Otetaan esimerkiksi kahden keskituloisen palkansaajan kotitalous (sukupuolten mediaanitulojen mukainen). Kotitalouden toinen osapuoli ansaitsee 3 502 euroa ja toinen 4 189 euroa kuussa.
Tuoreimpien Veronmaksajien Keskusliiton laskelmien (2025) mukaan tällainen esimerkkipariskunta maksaisi tuloistaan tänä vuonna Järvenpäässä yhteensä 6 565 euroa kunnallisveroa vuodessa.
Jos tämä samainen pariskunta asuisi Nurmijärvellä, maksaisivat he siellä kunnallisveroa 6 479 euroa vastaavassa ajassa. Tuusulassa he maksaisivat 6 133 euroa ja Keravalla 6 047 euroa. Pääkaupungissa Helsingissä heidän verotaakkansa olisi 4 578 euroa – lähes 2 000 euroa vähemmän kuin Järvenpäässä.
Suurempi veroprosentti näkyy eniten kuntalaisten ostovoimassa, kun niitä vertaillaan useamman vuoden ajalta.
Verotuksen eroa konkretisoi se, että neljän vuoden aikana nämä verotusten erot tarkoittavat sitä, että Helsingissä samalta perheeltä kerättäisiin kunnallisveroa noin 18 000 euroa, kun taas Järvenpäässä tämä summa nousisi peräti 26 260 euroon.
Järvenpää kilpailee asukkaista ja samalla veronmaksajista pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Tätä kilpailua haittaa se, että verotamme heitä ankarammin kuin muut.
Tämä vaikuttaa suoraan sekä kaupunkimme houkuttelevuuteen että ihmisten käytettävissä oleviin tuloihin (=ostovoimaan).
Sanoista tekoihin: kuinka veroeuroista huolehditaan?
Meidän Järvenpään päättäjien on jatkuvasti huolehdittava kaupungin menojen ja tulojen tasapainosta. Asukkailta kerätyn rahan käyttöä on valvottava, jotta meiltä kerätyt verorahat varmasti hyödyttävät meitä kaikkia parhaalla mahdollisella tavalla.
Kun teemme vastuullisia päätöksiä, kuntaveroa ei tarvitse kiskoa entistä korkeammalle.
Näin Järvenpään taloutta tulisi vahtia:
→ Pidetään Järvenpään menot ja tulot tasapainossa, ja teemme investointeja harkiten. Pidetään velanotto aiempaa maltillisena, jotta korko- ja poistokulut eivät pakota meitä leikkaamaan palveluista tai järvenpääläisten ostovoimasta.
→ Ohjataan veroeurot vaikuttavuuden mukaan: yhä enemmän suoraan palveluihin ja asukkaiden hyvinvointiin, vähemmän ylimääräisiin tiloihin ja hallintoon.
→ Tuotetaan palvelut kaupunkilaisille tehokkaasti. Hyödynnetään palveluissa niitä tapoja ja sijainteja, joita järvenpääläisetkin eniten käyttävät.
→ Tehdään kaupungin rahankäytöstä ja omistamisesta läpinäkyvää
Toteutetaan kilpailutukset avoimesti ja pidetään hinnan ohella myös laatukriteereistä huolta.
→ Osallistetaan myös kaupungin henkilöstöä ja asukkaita. Kuluvalla valtuustokaudella tein Järvenpään talouden tasapainottamiseksi valtuustoaloitteen. Aloitetta kannatti enemmistö valtuutetuista, ja se eteni kaupungille valmisteltavaksi.
Aloitteeni seurauksena Järvenpää tulee järjestämään tänä vuonna asukkaille ja henkilöstölle suunnatun kilpailun vastuullisemman taloudenpidon ja resurssiviisaamman kaupungin edistämiseksi.
Muista kysyä ehdokkailta veroista ja veronkorotuksista
Kevään kuntavaalit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kysyä vaaleissa ehdolla olevilta:
→ Miten he aikovat käyttää sinulta vuosittain kerätyt tuhannet veroeurot?
→ Ja ennen kaikkea: tarvitaanko Järvenpäässä vielä nykyistäkin isompaa veroprosenttia, vai voisiko palveluita ja investointihankkeita tuottaa järkevämmin?
Kun annat äänesi tulevissa kuntavaaleissa, päätät samalla siitä, kuka olisi mielestäsi paras päättäjä pitämään huolta sinun veroistasi kertyneestä rahapotista Järvenpäässä.
Varmista siis, että valitsemasi kuntavaaliehdokas vaalii verorahojasi ja ostovoimaasi huolellisesti.
