Hyvä, paha, HSL?

Kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden viimeisessä kokouksessaan 9.12. Järvenpään HSL-jäsenyyteen liittyvää selvitystä. Päätöstä liittymisestä ei tehdä, eikä tämän pian kautensa päättävän kaupunginvaltuuston enää sitä kannattaisikaan lähteä päättämään. 

Tulevan valtuuston (kaudella 2025–2029) tehtävänä on lopulta linjata, mitä HSL-jäsenyydellemme tehdään, kun alamme lähestymään 2030-luvun vaihdetta.

HSL-kuntayhtymä herättää paljon tunteita ja näkemyksiä niin siihen liittymisen kuin sen ulkopuolella pysymisen puolesta. Olen myös pohtinut omaa kantaani kuluvana vuonna. Koen tärkeänä Järvenpään joukkoliikenteen tulevaisuuden kannalta, että jäsenyydestä keskustellaan edelleen nyt saadun uuden tiedon valossa. 

Joukkoliikenteen järjestäminen joko itse tai osana suurempaa kokonaisuutta on monella tapaa ratkaisevakin kysymys Järvenpään lähitulevaisuuden kannalta.

Siksi avaankin omaa tämänhetkistä näkemystäni HSL-jäsenyyden suhteen tässä kirjoituksessa. 

Perusteita kuulua HSL:ään: 

‍

+ Yhtenäinen lippujärjestelmä, lipun ostamisen portaat poistuisivat ja vyöhykkeittäin yhtenäinen hinnoittelujärjestelmä.

• Tuttuus ja helppous lippujen ostossa. Monet väylät mahdollistaisivat lippujen oston, ja niiden ostopalveluiden kehittäminen tehtäisiin yhdessä muun pääkaupunkiseudun kanssa.

‍

+ Lippuhinnat laskisivat esimerkiksi kausilippujen kohdalla merkittävästi.

‍

‍

+ Joukkoliikennettä katsottaisiin ja kehitettäisiin pääkaupunkiseudun kokonaisuutena. 

• Bussivuorot sovitetaan käyttäjien tarpeisiin ja mm. junaliikenteeseen myös ylikunnallisesti Tuusulan-yhteyksien kanssa.

‍

+ Lisäjunavuorot, jos Väylä ne lopulta salli. HSL aikoisi niitä hakea. 

• HSL:n tavoitteena on, että ruuhka-aikojen ulkopuolella päiväliikenteessä ja lauantaisin klo 9-19 Helsingin ja Järvenpään välisen junaliikenteen vuoroväliä tihennetään noin 15 minuuttiin nykyisen 30 minuutin vuorovälin sijaan, mikäli Järvenpää liittyisi jäseneksi. Ruuhka-aikoina vuoroväli säilyisi nykyisessä 15 minuutissa. HSL:n alustavan ”J-junan” liikennöintisuunnitelman mukaan juna kulkisi Helsingin ja Järvenpään välillä, ja pysähtyisi väliasemilla Pasila, Tikkurila, Kerava ja Ainola.

‍

+ Pitkän aikavälin varmuus joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. 

• Ei olisi suurta painetta pääradan liikenteen kilpailutuksessa vuonna 2030. Nyt meillä ei ole tietoa, paljonko Järvenpää joutuisi pulittamaan nykyisestä junaliikenteestä 2031 alkaen. Kilpailutuksessa voidaan myös harventaa liikennöintiä nykyisestä, jos hinnasta ei päästäisi sopuun. Tämä ei olisi hyväksi järvenpääläisille.

‍

+ Verotulomenetykset minimiin. 

• Mikäli emme liity lähivuosina HSL:ään, heikentyy taloutemme nykyisestä. Syynä tähän on HSL:n uusi ABCDE-vyöhyke, joka kasvattaa järvenpääläisen työssäkäyvän joukkoliikenteestä saatavaa verovähennystä. Tämä olisi pois kaupunginkin kassasta. Tämän verovaikutuksen suuruus on noin 870 000 euroa vuodessa. Mikäli taas liittyisimme pian HSL:ään, alenevat joukkoliikenteen lippuhinnat vaikuttaisivat verokertymän muutoksena positiivisesti kaupungille. 

‍

+ Houkuttelevuus pendelöiville järvenpääläisille, niin nykyisille kuin tuleville

• Esimerkiksi HSL-kunnasta Järvenpäähän muuttamisen kynnys madaltuisi, kun joukkoliikenne järjestettäisiin samalla tavalla kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Helppous ja arjen sujuvuus toteutuisivat paremmin.

‍

+ Elinkeinoelämän tarpeita ja toiveita huomioitaisiin

• Järvenpääläisten liikkuvuuden parantaminen tarkoittaisi myös työntekijöiden (ja yritysten asiakkaiden) sujuvampaa liikkumista. Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä on ollut myös monien järvenpääläisten yritysten toive, josta olemmekin saaneet HSL-keskustelun aikana kuulla. 

‍

• Yritysten veto- ja pitovoiman eteen voitaisiin tehdä konkreettinen parannus.

‍

+ Tiheä kaupunki neljällä asemalla kytkettäisiin tiiviimmin osaksi pääkaupunkiseutua 

• Järvenpään etuja on sen kompakti koko. Samalla myös joukkoliikenne voi hyötyä siitä. Meillä ei ole pitkiä etäisyyksiä, ja neljä juna-asemaa nykyistä tiheämmällä junien vuorovälillä voisi hyödyttää sekä kaupunkiin tulevia että täältä päivittäin muihin kuntiin liikkuvia ihmisiä.

‍

+ Liityntäpysäköintijärjestelmät, kaupunkipyöräratkaisut jne. olisi mahdollista myöhemmin kytkeä HSL:n järjestelmiin ja ne vuorovaikuttaisivat keskenään.

• Kaupunki voisi helpommin järjestää esimerkiksi erilaisia liityntäpysäköinnin tapoja. Myös esim. valvottuja juna-asemien polkupyöräparkkeja olisi mahdollista integroida HSL:n tarjoamiin järjestelmiin kuten Helsingissä on tehty. Siten sujuvoittaisi kaupungin kehittämistä ja uusien joukkoliikenteen tukimuotojen luomista.

‍

+ HSL hoitaisi toimijoiden kilpailutukset, operoinnin, järjestelmähankinnat jne.

• Järjestelmien ylläpito olisi myös halvempaa, kun se tehtäisiin keskitetysti. Monet suuret järjestelmäkustannukset helpottuvat, kun maksajia on paljon enemmän.

‍

+ HSL:llä on laajin kyky, ja tieto ja mahdollisuus toteuttaa tutkimuksia joukkoliikenteen käytöstä, ihmisten liikkumisesta.

• Sama tietokanta olisi myös kaupungin käytössä, jos olisimme jäsenenä. Pääsisimme myös kehittämään HSL:n toimintaa ja reittejä yhdessä pääkaupunkiseudun suurempaa kokonaisuutta.

 

Perusteita olla kuulumatta HSL:ään:

‍

– Joukkoliikenteen kustannukset kasvaisivat merkittävästi vuositasolla

• Nykyään Järvenpään sisäisen bussiliikenteen jne. kustannukset ovat noin 855 000 euroa vuodessa. Ensi vuodesta (2025) alkaen ne ovat arviolta noin 715 000 euroa per vuosi.

‍

• HSL:n jäsenenä vuosittainen kuntaosuutemme olisi alussa noin 3,4 miljoonaa euroa. Lisäystä nykyisiin joukkoliikenteen kuluihin tarvittaisiin siis noin 2,7 miljoonaa euroa. Toisaalta jäsenyyden seurauksena tapahtuva verotulojen lisääntyminen tiputtaisi tarvittavan ylimääräisen rahasumman nettona lopulta noin 1,8 miljoonaan euroon. Joka tapauksessa joukkoliikenteen järjestämisen kulut jopa kaksinkertaistuisivat nykyisestä.

‍

• Toisaalta osansa lisämenoista tulisi nykyistä tiheämmästä junaliikenteestä: kun palvelutaso kasvaisi merkittävästi (15 minuutin vuoroväli), olisi ihan luontevaa, että kustannuksetkin kasvaisivat jonkin verran.

‍

• Veronkorotustarve kunnallisverossa HSL-lisämenon kattamiseksi olisi noin 0,2 %-yksikköä. Tämä voitaisiin toisaalta ratkaista myös menojen sopeuttamisella toisaalla.

‍

– Infrakorvausjärjestelmän tuomat HSL:n talousongelmat

• HSL:n ympärille on luotu jäsenkuntien yhteisenä sopimuksena infrakorvausjärjestelmä. Sen myötä joukkoliikenteen infrahankkeet, jotka esimerkiksi Helsinkiin tai Espooseen on tehty tai tehdään, aiheuttavat HSL:lle infrakorvausvastuuta. 

‍

• Korvauksia maksetaan tehtyjen investointien jälkeen, ja niitä maksetaan pysyvästi vuosittain HSL-jäsenkuntien asukkaiden käyttäessä tehtyjä investointihankkeita, kuten Länsimetroa, Vantaan ratikkaa tai Kruunusiltojen raitiotieyhteyttä tulevaisuudessa.

‍

• Korvauksia maksettiin esimerkiksi vielä vuonna 2010 noin 60 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2023 summa oli suurten uusien raideyhteyshankkeiden, kuten Länsimetron, takia jo yli 200 miljoonaa euroa. Arvion mukaan 2035 infrakorvaussumma vuosittain olisi jo yli 276 miljoonaa euroa.

‍

• HSL:llä itsellään ei ole mahdollisuutta vaikuttaa infrakorvausjärjestelmän kehittämiseen. Päätösvalta on  yksin jäsenkuntien käsissä.

‍

– HSL:n hintalappu olisi kasvussa joka vuosi: mistä rahat tulevaisuudessa?

• Edellä kuvattu infrakorvausjärjestelmä aiheuttaa kurimuksen kierrettä HSL:n taloudelle. Tulevina vuosina HSL:n on vuosi vuodelta löydettävä yhä enemmän rahaa korvausten maksamiseen. 

‍

• Rahat kasvaviin infrakorvauksiin on HSL:n rahoitusjärjestelmän mukaan otettava joko A) kasvavina lippuhintoina tai B) kasvavina kuntaosuuksina. Kummassakin tapauksessa Järvenpää olisi häviäjä: joko kaupunkilaiset maksavat lippuhinnoissaan tai verotuksessaan infrakorvauksia suurille HSL-kaupungeille, joihin suuria investointeja on tehty / tehdään.

‍

• Järvenpään kuntaosuuden on nyt arvioitu olevan maltillisella muutaman miljoonan tasolla, mutta esimerkiksi vuonna 2035 kuntaosuus voi nykytiedon valossa olla jopa miltei 8 miljoonaa euroa vuodessa.

‍

• HSL:n hallitus on havahtunut kasvavaan talousongelmaan, ja tänä syksynä (2024) esittänyt vaihtoehtojen tuomista pöytään infrakorvausten tulevaisuutta varten. Tämä antaa toivoa siitä, että muutosta nykytilanteeseen ja kuntaosuuden paisumiseen voisi olla luvassa. 

‍

– HSL-jäsenyyden ehdot huonontuneet merkittävästi sitten vuoden 2019

• Järvenpää teki lokakuussa 2019, ennen koronavuosia, päätöksen liittyä HSL:n jäseneksi vuodesta 2022 alkaen.

 

• Valtuusto päätti tuolloin, että Järvenpään kaupunki liittyisi jäseneksi vain silloin, mikäli jäsenyys toisi merkittävän parannuksen Järvenpään ja Helsingin välillä liikennöiviin junavuoroihin.

‍

• Päätös jäi tuolloin odottamaan tarkentuneiden kuntaosuuksien jatkoselvittämistä ja lisäjunavuorojen varmistumista.

‍

• Vuonna 2019 kuntaosuudeksi tulojen jälkeen arvioitiin noin 2,1 miljoonaa euroa. Pian mm. koronavuosien aiheuttamat taloushaasteet päivittivät hintalapuksi noin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa.

‍

• Järvenpään talous teki päätöksen jälkeen useamman käänteen huonompaan, ja esimerkiksi soteuudistus heikensi merkittävästi kaupungin tulopohjaa. Velkataakan kasvu, paisuneet investoinnit, nousseet korkokulut ja vähentynyt verotulopohja aiheuttivat yhdessä taloudelle pitempiaikaista kurimusta.

‍

– Paine lippuhintojen nousulle

• Infrakorvausten jatkuva kasvu ei vaikuttaisi pelkästään kuntaosuuteen, vaan todennäköisesti myös lippuhintoja olisi kasvatettava jatkuvasti tulevaisuudessa.

‍

• HSL:n tavoitteena on, että sen tuloista noin puolet tulisi kuntien maksamista kuntaosuuksista, ja puolet käyttäjien maksamista lippuhinnoista.

‍

• Kasvavat lippuhinnat vähentävät joukkoliikenteen käyttöä ja supistavat edelleen Järvenpään verotuloja, kun työmatkalaiset voivat vähentää yhä suuremman summan omasta verotuksestaan työpaikan ja kodin välisiä matkakuluja 900 euron omavastuun jälkeen.

‍

• Järvenpään nykyiset bussilippujen hinnat ovat hyvin kohtuulliset niin kerta- kuin kausilippujenkin osalta. HSL-jäsenyys toisi tähän maltilliseen ja vakaaseen hintatasoon muutoksen.

‍

– Pieni päätösvalta HSL:n hallituksessa ja yhtymäkokouksessa

• Nykyään Järvenpää päättää itse joukkoliikenteen kuluista ja järjestämisestä. Jatkossa näin ei olisi. 

‍

• Järvenpäällä ei olisi edes automaattista paikkaa HSL:n hallituksessa, ja kuntayhtymän yhtymäkokouksessa äänimäärämme perustuisi väestömme kokoon. Verrattuna suuriin pääkaupunkiseudun kuntiin vaikutusvaltamme jäisi melko pieneksi.

‍

– Linjamuutokset jne. eivät olisi käsissämme enää. Esimerkiksi Palvelubussin tulevaisuus epävarma. Linjojen lakkautukset mahdollisia, vaikka järvenpääläiset kokisivat ne hyödyllisiksi. 

• HSL on luvannut, että se kuuntelee toiveitamme liikennöinnin kehittämisessä. Kuitenkin myös negatiivisia yllätyksiä ja reittien lakkautuksia voisi tulla eteen.

‍

• Lisäksi omat täydentävät palvelumme, kuten tarvittaessa kutsuttava Palvelubussi, olisivat mahdollisesti vaikeita toteuttaa jatkossa. Tämä vaatisi erillistä selvitystä vielä ennen päätöksentekoa.

‍

– Riski Keusote-kuntayhtymän riskin toistumisesta: kaupungin on maksettava yhä kasvavat laskut, vaikka palvelutasoa heikennettäisiin yhtymän talouspaineiden takia.

• Liittyessään HSL:n jäseneksi Järvenpään tulisi ehdottomasti laatia myös valmis toteutustapa mahdolliseen eroamiseen myöhemmin tulevaisuudessa. Koskaan ei kannata köyttää itseään kiinni täysin pysyvästi mihinkään. Mahdollisuuksia on hyvä pitää auki.

‍

Perusteet, joilla voidaan perustella sekä HSL-jäsenyyttä että ulkopuolella pysymistä:

‍

+ –  Kannustaako HSL lopulta joukkoliikenteen käyttämiseen, kun lippuhintojen nousupaine on yhtä lailla rivakka kuten kuntaosuuksienkin kasvupaine? 

• Meillä on tällä hetkellä sangen maltilliset lippuhinnat, jos ei HSL-lipulle ole tarvetta Helsingin-päässä. Mikäli on tarvetta esimerkiksi AB-lipulle VR:n lipun lisäksi, lippuhinnat laskisivat HSL-jäsenyyden myötä.

‍

+ –  Jos käytetään miljoonia euroja lisää rahaa per vuosi johonkin, onko juuri joukkoliikenne tärkein prioriteetti?

• On tarkkaan pohdittava, onko tiukassa taloustilanteessa joukkoliikenne riittävän olennainen panostamisen kohde. Myös muita menokohteita varmasti olisi. 

‍

• Toisaalta joukkoliikenteen sujuvuus palvelee helposti laajasti eri-ikäisiä järvenpääläisiä asukkaita. Samalla kaupungin pito- ja vetovoima vahvistuisivat.

‍

+ –  Monet HSL:n haasteet eivät ole HSL:n itsensä ratkaistavissa.

• HSL ei voi organisaationa päättää infrakorvausten aiheuttamasta talouspaineen ratkaisemisesta. Sen sijaan mm. Helsinki, Espoo ja Vantaa tulisi saada yhteiseen pöytään ja yhteiseen sopuun aiheesta.

‍

• Vaikuttaminen asian edistämiseksi olisi tuiki tärkeää, mutta se tulee tehdä HSL:stä erillisenä vaikuttamistyönä. Esimerkiksi HSL:n hallituksessakaan ei voitaisi asiaa ratkaista, vaikka Järvenpäällä siellä edustaja olisikin.

‍

• Myös esimerkiksi lisäjunavuorot ja muut palvelutasoon kuuluvat seikat eivät ole yksin HSL:n päätettävissä, vaan ne vaativat Väyläviraston hyväksynnän ja toteutuksen. Kyse on valtavasta pääkaupunkiseudun liikenteen palapelistä.

‍

‍

Kaiken tämän jälkeen: Mitä mieltä sitten olen Järvenpään HSL-jäsenyydestä?

‍

Vastaus: Kannatan Järvenpään liittymistä HSL:n jäseneksi lähitulevaisuudessa.

‍

Yllä kuvattujen perusteet osoittavat, että on lukuisia haasteita, jotka neuvotteluissa HSL:n kanssa tulisi vielä ratkoa tai selvittää. Ne eivät kuitenkaan ole mielestäni este Järvenpään HSL-jäsenyydelle seuraavan valtuustokauden 2025–2029 aikana. 

Uskon siihen, että mikäli haluamme järvenpääläisillä olevan jatkossa parhaat mahdollisuudet pendelöidä töihin ja vapaa-ajan matkoilleen pääkaupunkiseudulle, HSL kykenee tarjoamaan tiiviisti asutun ja neljän juna-aseman kaupungillemme parhaimman ratkaisun joukkoliikenteen järjestämiseksi. 

Esimerkiksi lisäjunavuorot palvelisivat todella montaa asukasta, ja lisäisivät myös kaupunkiimme suuntaavaa liikennettä – ei vain kaupungista poispäin.

Ilman hintalappua ei ratkaisu kuitenkaan ole tulossa. Vuosittainen kuntaosuus, jonka jäsenyys rasitteeksemme toisi, edellyttää neuvotteluita ja vaikuttamistyötä. 

Esimerkiksi HSL:n nykyiselle infrakorvausjärjestelmälle on tehtävä jotakin. Onneksi myös HSL:n hallitus on tänä syksynä antanut signaalia siitä, että infrakorvauksille oltaisiin mahdollisesti tarkastelemassa kriittisemmin jatkossa. Mikäli järjestelmää ei muuteta, koittaa kuntayhtymälle vaikeat talousajat korvausten noustessa vuosi vuodelta yhä korkeammiksi.

‍

Mielipiteeni mahdollisesta Järvenpään HSL-jäsenyydestä perustuu nykyisen kaupungin selvityksen (11/2024) tietoihin. Mikäli saamme vielä uutta tai päivitettyä tietoa, joka muuttaisi tai täydentäisi olennaisesti aikaisempaa selvitystä, se voi vaikuttaa kantaani.

Lisätietoja HSL-jäsenyyden selvityksestä löytyy Järvenpään kaupunginvaltuuston 9.12. kokouksen materiaaleista. Niihin pääset tutustumaan täällä.

Joulukuisin terveisin,