Kaupunkipolitiikan kesälaitumet: Pysäköinti säilyy Järvenpäässä maksuttomana, mutta kaupungin peittävät tummat talouspilvet
Kaupunkipolitiikan kesälaitumet: Pysäköinti säilyy Järvenpäässä maksuttomana, mutta kaupungin peittävät tummat talouspilvet
Tervehdys kaikille ja hyvää kesänkoittoa!
Järvenpään kaupunkipolitiikassa on kesäloma, kun valtuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat kokoustivat kesäkuussa viimeisen kerran ennen heinäkuun mittaista taukoa. Tällä kirjoituksellani tuon kuitenkin kuluneen kevään terveisiä kaupunkipolitiikasta kesälaitumillekin.
Tässä ajankohtaiskatsauksessa käyn läpi:
- Järvenpään edellisvuoden toimintakertomusta ja tilinpäätöstä
- Kaupungin pysäköinnin maksullisuutta
- Uutta Aeto Gardenia, Pajalan K-Supermarketia ja muita keskustan tulevia uusia rakennuksia
- Saadaanko Järvenpään budjetti tasapainoon ensi vuonna?
Miten Järvenpäällä sujui vuonna 2023?
Palasimme kesäkuun valtuuston kokouksemme yhteydessä hieman vielä viime vuoteen, sillä hyväksyttävämme oli Järvenpään edellisvuoden tilinpäätös ja toimintakertomus.
Toimintakertomuksen mukaan väkilukumme kasvoi vuonna 2023 pirteästi noin 800 hengellä ja meitä järvenpääläisiä oli vuoden lopussa 46 475. Lapsia kaupunkiimme syntyi viime vuonna yli 400, ja saimme myös muuttovoittoa muista Suomen kunnista.
Järvenpään kaupungin edellisvuosi oli talousmielessä kerrankin vienosti positiivinen. Tilinpäätös oli kaupungin kohdalla noin 9,8 miljoonaa plussalla.
Tämä on tietysti hieno uutinen, mutta toistuvaksi tuota ei valitettavasti saa. Edellisvuonna kaupunki sai useita miljoonia euroja niin kutsuttuja verohäntiä, jotka olivat peräisin ajalta ennen soteuudistusta. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen leikkasi kaupungin verotuloista (ja käyttömenoista) leijonasosan pois vuoden 2023 alussa.
Yhdestä näennäisen hyvästä vuodesta huolimatta tilanteemme jatkaa siis melko synkkänä.
Järvenpää onkin hyvin heikossa tilanteessa naapurikuntiimme nähden. Olemme hyvin velkaantuneita, korkeilla veroprosenteilla järvenpääläisiä jo nyt verottavia ja kertynyt taloudellinen ylijäämäpuskurimme on verrattain ohut.
Kaupunkimme talouden osalta voikin todeta, että hyvät uutiset ovat usein kertaluonteisia, mutta huonot uutiset pitkävaikutteisia.
Emme edelleenkään saa yhtä paljon kuin naapurikuntamme esimerkiksi soteuudistuksen jälkeisessä kuntataloudessa yhä tärkeämpiä yhteisöverotuloja, joita kertyy vain silloin kun Järvenpäässä toimivat yritykset menestyvät.
Tällä hetkellä jäämme yrityksiltä saatavassa verokertymässä pahasti naapureistamme jälkeen. Viime vuonna Järvenpää sai yhteisöverotuloa noin 6,4 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan esimerkiksi Tuusula sai 9,3 miljoonaa ja Kerava 8,3 miljoonaa.
Meidän on onnistuttava tulevina vuosina tukemaan kaupunkimme yritys- ja elinkeinotoimijoita paremmin, jotta heidän menestyksestään voisi myös kaupunki saada siivunsa yhteisöverojen muodossa.
Mikäli yltäisimme edes samanlaiseen tasoon kuin naapurikunnissamme ylletään, olisi meillä useampi miljoona euroa enemmän käytettäväksi palveluiden rahoittamiseen. Meidän on tuettava niin suurempia kuin pienempiäkin yritystoimijoita, ja etenkin yrittämisen aloittamiseen tulee kannustaa monin eri tavoin. Viime vuonna uusia yrityksiä perustettiin Järvenpäässä yhteensä 343, kun lopettaneita yrityksiä oli 120. Nykyään kaupungissa toimiikin kaiken kaikkiaan noin 3 000 yritystä.
Ja jokaiselta niistä tulee kaupungin nyt kysyä: miten voisimme tukea Teitä tänä vuonna paremmin kuin aiemmin?
Järvenpään keskusta-alueen pysäköinti ja liityntäpysäköinti säilyvät jatkossakin maksuttomina
Eräs ratkaisu Järvenpään yritystoiminnan tukemiseksi tehtiin jo nyt kesäkuussa, kun säilytimme Järvenpään keskusta-alueen pysäköinnin sekä liityntäpysäköinnin maksuttomana.
Kaupunkikehityslautakunta, jonka jäsenenä olen, päätti kesäkuun kokouksessaan äänin 7–4 olla heikentämättä Järvenpään ydinkeskustan alueen elinvoimaa entisestään. Hylkäsimme viranhaltijaesityksen pysäköinnin muuttamisesta maksulliseksi keskustan alueella sekä liityntäpysäköinnin osalta. Esityksellä olisi tavoiteltu noin 56 000 euron lisätuloja kaupungille.
Jos keskustan pysäköinti olisi asetettu maksulliseksi, olisi se ollut virheellinen signaali kaupunkimme keskusta-alueen elinvoimasta. Maksullisuudella olisimme viestittäneet kaikille, että Järvenpään keskusta-alueella on arkipäivisin klo 8–18 välillä mukamas niin vilkasta, että meillä olisi varaa sitä verottaa yli tunnin mittaisen asioinnin osalta.
Huoleni maksullisuuteen liittyen kohdistuivat etenkin vaikutuksiin Järvenpään keskusta-alueen yrittäjiin sekä ympäri keskustaa löytyvien tyhjien liiketilojen jäämiseen ilman yritystoimintaa myös jatkossa, mikäli asiakasvirrat heikentyisivät vielä nykyisestä.
Esitinkin lautakunnassa kysymyksen: Onko tosiaan kaupunkimme elinvoima esimerkiksi kävelykatu Jannen varrella niin vahvaa, että pysäköinti on varaa laittaa maksulliseksi ilman vaikutusta ydinkeskustan yritystoimintaan?
Kävelykatu ei selkeästikään ole entuudestaankaan ollut unelmapaikka asiointivilkkauden suhteen, kun tyhjiä tiloja riittää koronavuosien jälkeen eri puolilla kerrostalojen kivijalkoja ja torialuetta.
Kaikella verotuksella ja maksuilla on aina ohjaavaa vaikutusta. Ja etenkin keskustassa asioimisen ja pysäköinnin osalta sitä täytyisi pohtia tarkkaan.
On myös syytä huomata, että pysäköinnin maksullisuus olisi vaatinut melkoisen määrän uusien liikennemerkkien tilaamista ja asennuttamista. Tälläkin olisi ollut hintansa!
Edellä mainituista syistä vastustin jyrkästi esitystä pysäköinnin maksullisuudesta. Onneksi lautakunta päätti äänestyksellään hylätä esityksen.
Lisätietoa lautakunnan päätöksestä ja äänestyksen tuloksesta löytyy täältä.
Valtuustonkadun kerrostalot ovat saamassa uuden toteuttajan. Kerrostalojen toteutus oli alun perin nyt jo konkurssiin menneen rakennusyhtiö Lehdon vastuulla.
Nyt asuinrakennusten, joiden kivijalkaan tulee myös liiketilaa, toteuttajaksi on tulossa rakennusyhtiö Hartela.
Kun käsittelimme lautakunnassa kaupunkikuvallista lausuntoamme, esitin huoleni suunniteltujen talojen tummasta värimaailmasta. Väritys oli vaihtumassa Lehdon esittämästä vaaleasta puusävystä Hartelan esityksessä tummempaan kiveen.
Tein väritykseen liittyen muutosesityksen, joka voitti lautakunnassa äänestyksen äänin 6–4 (ja 1 tyhjä):
"Kaupunkikehityslautakunta päättää lausuntonaan esittää, että alkuperäisen rakennustapaohjeen mukaisesta julkisivujen vaaleasta värisävytyksestä ja sopimisesta kohteen lähiympäristön vaaleaan värimaailmaan huolehditaan, vaikka julkisivumateriaali vaihtuukin elementtiin kiinnitettyyn halkaistuun tiiliin."
Kun rakennusten väri sovitetaan paremmin vaaleasävyiseksi rakentuneeseen Pajalan kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen, eivät kivipintaiset talot tule näyttämään mitenkään luonnottomilta lähiympäristössään.
Lautakunnan käsittelyn ja äänestystuloksen lisätiedot löytyvät täältä.
Rantapuistoon on rakentunut kuluvan kesän alkupuolella Aeto Gardenin kahvila, joka tuo täydennystä Rantapuiston palvelutarjontaan. Kahvilatoiminta on suunniteltu ympärivuotiseksi.
Kannatin lämpimästi lautakunnassa tätä esitettyä, mielestäni maisemaan hyvin soveltuvaa terassikahvilaa.
K-Supermarket Pajalan kokee tulevaisuudessa merkittävän mullistuksen, kun nyt paikalla olevan myymälärakennuksen ja nykyisen parkkipaikan kohdalle toteutetaan uusi päivittäistavarakauppa. Samalla viereen toteutuu pysäköintilaitos, johon kaavoitetaan pysäköintipaikkoja myös alueelle tuleville uusille asuintaloille.
Kaupan viereen ja osin edustalle, nykyisen parkkipaikan kohdalle, on tarkoitus rakentua Pajalantien varrella kohoavan kerrostalorivistön jatkeeksi uusia asuinkerrostaloja, jotka tulevat täydentämään Pajalantien kaupunkibulevardimaista ilmettä.
Järvenpään budjetti tasapainoon vuonna 2025?
Kuluneen kevään kaupunkipolitiikan aiheet ovat keskittyneet Järvenpään investointeihin sekä sumuiseen kuntatalouteen. Harvalla kuntapäättäjällä on mahdollisuus tällä hetkellä todeta, etteikö tulevaisuus huolettaisi.
Kehysriihessä tehdyt hallituksen päätökset tuovat lisämausteensa ensi vuoden talousarvion suunnitteluun, kun esimerkiksi kunnallisveron efektiivisyyttä päätettiin lisätä korvaamalla ansiotulovähennys työtulovähennyksellä. Tätä efektiivisyyden hyötyä valtio kuitenkin ottaa Järvenpäältä pois valtionosuuksissa. Osuudet ovat pienentyneet jo tälle vuodelle yli 6,7 miljoonalla eurolla aiempaan verrattuna.
Kaupungin menot tulevat ensi vuonna kasvamaan esimerkiksi kohonneiden korkokulujen, uusien investointien sekä yleisen kustannusten kasvun myötä. Tästä syystä kaupungin viranhaltijat ovat mahdollisesti esittämässä ensi vuodelle +0,3 %-yksikön korotusta kunnallisveroon.
Veronkorotukselle on haettava jo nyt vaihtoehtoja. Jokainen kivi on käännettävä, jotta viranhaltijoiden kaavailema korotus ei toteutuisi. Tätä olemme myös kokoomuksen valtuustoryhmänä ehdottamassa. Haluamme, että jokainen kaupungin meno katsotaan tarkkaan läpi ja perataan vielä mahdollisia säästökohteita niin käyttömenoista, organisaatiorakenteesta kuin investointimenoistakin.
Kaupunki on esimerkiksi edelleen investoimassa tulevina vuosina noin 30–40 miljoonalla eurolla vuodessa, vaikka investointeja päätettiinkin jo karsia aiemmasta. Kaupunkimme lainataakka ei todellakaan voi enää paisua entiseen tahtiin, kun tulomme ovat soteuudistuksen jälkeen noin puolet aiemmasta.
Samaan aikaan organisaatiokaaviotamme on nyt tutkittava tarkkaan: voitaisiinko joitakin toimintoja yhdistää ja tehostaa? Olisiko selvitettävä esimerkiksi muutosneuvotteluita, kuten jo viime syksynä valtuustoseminaarissamme esitin. Kuinka paljon on mahdollista tehostaa tilaomistuksiamme ja tilojen käyttöä, jotta tiloissa järjestettäviin palveluihin riittäisi enemmän rahaa?
Nuo kysymykset ovat tällä hetkellä esitettävä. Järvenpääläisten ostovoiman leikkaaminen veronkorotuksella on oltava aivan viimesijainen keino tasapainottaa kaupunkimme taloutta. Ja kaikki muut keinot on käytävä läpi ennen siihen tarttumista.
Kaupungin viranhaltijoiden laatimaan alustavaan taloussuunnitelmaan voi tutustua täällä.
Oikein hyvää kesää vielä jokaiselle järvenpääläiselle! Palataan jälleen syksyllä kaupunkipolitiikan kiemuroihin.
Aurinkoisia kesäpäiviä toivottaen,
